maanantai 29. joulukuuta 2008

Taas sinä olet mielessäni, mutta miten eristäydynkään!

Hiljaa
Piirrän käsiini puiden oksia
Katselen
Kuinka niistä rakentuu linnoituksia
Mutta en ajattele niitä
Minä ajattelen sinua
Kuinka hiuksistasi aurinko häikäisten heijastuu
Kuinka niistä tulee sen kokkoja
Ja kuinka kätesi liikkuu
(vaaleana)
Valkoisella paperilla
Ainakin ajatuksissa.

Näinä hämärinä vuosina
Minä en muistanut nukkua
Istuin
Ja odotin auringonnousua
Neuloin ympärilleni
Suojaavaa verkkoa
Olin turvassa itseltäni
Turvassa sinulta

Kaukana kaikesta?


Yksin hiljaa pimeässä
Istuin katsomassa
Auringonnousua
Verhojen takaa
Verkkoni takaa

Ei kommentteja: