Taide

Sokeana minä hakkaan käsiäni vasten kangasta
Sokeana minä muutan kaiken iloksi,
Hulluudeksi ja mielettömyydeksi
Järjettömänä minä juoksen ulkona
Kuvittelen laulavani
Kaikkia niitä sanoja
Minä huudan
Ja itken
Taas jälleen.