ylpeydestä

tänään voisin yhtä hyvin heivata kaiken
mennä kesään ja olla tyhjä sipuli
ehkä viisainta on nukkua nyt ja miettiä sitä ylihuomenna
yötä kai sitten
ei nukuta yksin?

Kaksirivinen kirosana

eteisessä
siellä on aina joku silloin kun ei pitäisi, kun on yksin
Täytyy taas ryhdistäytyä tiistaihin, keskiviikkoon
tällä viikolla vain kaksi teoriapäivää, sitten lopulta
jaksamatta kaadun kimmeltäviin viini-iltoihin.

jouluvalo

Tänään hän kantoi minulle kristallikukkia; kuin illuusio,
en osannut taaskaan
kävellä niin ettei pohkeisiin sattuisi, menin aina mieluummin sillan ylitse
tuo ihana vellamo, suutelin häntä.

viidestäkymmenestä alas,
minä olen kätkenyt itseni peittoon, ulkona talviaamu, sisällä

Joku suuteli käytävän ikkunaa siellä, missä puhutaan,
nyt tarvitsisin kaakaota
ja ehkä kyyneleet.

helsinkiä

missä oikein olen vapissut, hengittelen kaupungin kirkasta ilmaa
sänkyjen sileät peitteet, kurotan ja kosken säkkikangasta
kiipeilee silmieni yllä, kirahvi,
Minä vedän mustat jalkaani ja kävelen yöhön.

seitsemänkymmentäyhdeksän: joillakin naisilla on vahvat mielipiteet,
omasta tärkeydestään, täällä homoprosentti on keskimääräistä korkeampi;
Huoneessa soi pimeä jazz, ruotsalainen mies Kampin aukiolla,
harmaapaita, väsynyt
Pimeä ja selkääni tuulee
- ikkuna suljetaan.

seuraavan yön levottomuus päätyy
tyynyjen sekaan, yritän jättää sen sinne.

Yöjuna Helsinkiin, jossain rämisee.

vapu

Mennessäni serpentiinien sekaan, on kuin musiikkivideosta,
niin, täällä on aika keittää kahvit, kello on jo reilusti yli kahdeksan.
Joku lähtee, suljetun ikkunan jälkiviima menee hihaan

eteisessä serpentiinin sekaan, kahdeksan kahvia kiitos, koivuseinäinen sali ja

pedaali jyrisee.

kolmen sateen

Autossa etelän imelä tuoksu, tähän mutaan
johon ohjaan, kelirikkoinen tie, kuva lehdessä aamulla on minun ottamani

Herään Tampereen värikkääseen ihmiseen, Tampereen muodollisin puisto
käytin koiraa äitini kanssa lomalla,
takit mustina ja minä pidin siitä kaupungista.

Filmauksesta huomaan juutalaistenkin juhlivan pääsiäistä, tämä onkin vain fenomenologista havainnointia.
Kelirikkoinen, Tampereen ahdasovisin kauppa josta ostin sokeria, kuitti on edelleen tallessa.

tässä tiessä on vähemmän suolaa

Ylittäessäni sillan valo on koko matkan vihreä.

Tien alla on vettä, litroittain vettä, mutta ihmisistä kukaan ei koskaan huomannut sitä
minun takapihallani on meri keväisin
en olekaan aiemmin huomannut, en kiinnittänyt
silmiäni pihaan jolla meri kasvaa, se kasvaa.

Saapuessani tielle johon valkoiset raidat on maalattu jottei kukaan hukkuisi siihen
punainen, mies ajaa pyörällä ylitseni.

ostin kirjan

Astun ulos huoneesta
olen tiessä ja
Lehmät katsovat suoraan kohti.
Sora, ja harmaa maisema

on kuin olisin

Lajiristeymä

Minä tulen sieltä mistä
jänikset tulevat

Seuraan jälkiä niin löydän kotiin
Leveät äidiltä perityt jalat kantavat metsään ja
rusakon korvat ja raateluhampaat;

sillä minä en ole mikään taksoni
lisääntymiskykyinen lajinedustaja vaan
Minä olen se ja minä tulin sieltä mistä jänikset
tulevat.


(Ja tänään minä en pelkää metsää vaan juoksen

Olen varma että näin

Sorsa
(tai valtava pulu
siis valtava
se vyöryy
VYÖRYY)
taivaankannen halki ja

läheltä ikkunaa, sillä olimme ylimmässä kerroksessa.

Lähetti aukeille pelloille

Mitä kummallisimmalla tavalla
kaupungit kutistuvat!

Minä makaan metsässä, rusakko istuu vatsani päällä, minä kuuntelen kaukaisia huutoja ja äänet lähestyvät;
olen nyt helpottunut, sillä tiedän että on vain yksi vaihtoehto.

Onko se oikea, siitä en tiedä.

Katot katoavat

Katot!
Ja katottomat talot;
minä kaadun ullakolla
selälleni (vahingossa, en tahallaan)
ja talot kaatuvat!
Minä imeydyn taivaaseen.

hähää

minä tiedän
mistä nämä hepoleijonat tulevat!

en minä sinulle kerro.

Vene II

Katsos.

Katsos tätä
venettä.
sen päältä näet
taloja
kaupungeja

sillä soudat
tuonne ulapalle
kohmeisille aalloille
siitä irtoaa hetki
Se hetki tarttuu sinuun
ja ennen kuin se kuluu pois
sinä luulet hukkuvasi

Silloin soudat takaisin
rantaan
ja otat maata jalkojesi alle
horjuen
seisot omillasi

sininen progressiivinen

Kahvi

Koira!
Lattia on tulessa.
Ja rautahetekka.

Jos menisin ulos
unohtaisin sisään kasvot (pöydälle)
ja luultavasti
gramofonin.

Juna Lissabonista Berliiniin lähtee raiteelta yksi. Hyvää matkaa.

Ajattelen matkustamista hiljaisuutena ja auringonvalona junan ikkunasta.

Minä itse olen ehkä kuitenkin liikaa itseni sisällä voidakseni nähdä selvästi mitään mitä on ulkopuolella.

Solar

Kaikkein eniten minä inhoan

sähkövaloja.

Itseasiassa osasin jo arvata

Miksi et sinä
ole herännyt.
Aamu on liian pitkällä ja
huomenna on maanantai.

Ehkä olet vain liian seikkailunhaluinen
sillä mistä muualtakaan seikkailua enää löytyisi kuin
sieltä.

musiikillinen jäähyväis(?)brunssi

Sikurit kahvikupin pohjalla ovat väistyneet
sillä kissa jostain ulkoa tyhjensi märäläismukini tänä aamuna.
Siinä välissä on
kulunut monta hyvää talvea.
Näkemiin, sinä. Ei ole enää tarinoita.