missä oikein olen vapissut, hengittelen kaupungin kirkasta ilmaa
sänkyjen sileät peitteet, kurotan ja kosken säkkikangasta
kiipeilee silmieni yllä, kirahvi,
Minä vedän mustat jalkaani ja kävelen yöhön.
seitsemänkymmentäyhdeksän: joillakin naisilla on vahvat mielipiteet,
omasta tärkeydestään, täällä homoprosentti on keskimääräistä korkeampi;
Huoneessa soi pimeä jazz, ruotsalainen mies Kampin aukiolla,
harmaapaita, väsynyt
Pimeä ja selkääni tuulee
- ikkuna suljetaan.
seuraavan yön levottomuus päätyy
tyynyjen sekaan, yritän jättää sen sinne.
Yöjuna Helsinkiin, jossain rämisee.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Nää on kaikki tosi hyviä! suloisen soljuvia, eteerisiä, mutta kivoja vääntöjä
paljon kiitoksia!
Lähetä kommentti