Mitähän vielä, tanssijoita ja kahvia

Minä olen yksin
Ja kaikki kauniit tanssivat ympärilläni
Ja minä laitan ääntä kovemmalle
Ettei tarvitse kuunnella
Muuta kuin mutinaa
Niin kuin talvi-iltoina makuuhuoneessa
En kuule enää mitään
Sekoitan kahvia,
Käärmeitä,
Atomipommeja,
Ilotulituksia.
Nurkkapöytä on kaikessa
Ja tanssijat,
He juoksevat
Aika on tulessa,
ketään ei silloin paeta
Lumi peittää ikkunat
Minä olen alla
Ihmiset kaivavat
Olen piilossa
Joskus olen kiero
Vailla uskomuksia
Minun on juostava.