Oi iltapäivä

Miten helvetissä
Talvella voi maailma käydä
Näin käsittämättömän kauniiksi

Sumu räjäyttää tajuntani.

Pilvet ovat laskeutuneet puiden latvojen tasolle
Eivätkä ne ole harmaata, homogeenistä
mattoa yläpuolellani

Käännyn katsomaan ylös,
ja keskeltä, suoraan ylhäällä
Taivas on sininen
Minä hymyilen

Keskipäivän aurinko
Laskeva ehkä
Mutta silti kuultaa takaa kirkontornin
Pakkanen puree poskia
Tai pikemminkin pitää käsiään
Niillä

kaunis, kaunis
Valkoinen