Aamu taas

Päivä on kirkas
Ja pilvetön

pakkanen puree seiniä


Valkoinen on pysähtynyt
Tuulettomiin puihin


Lopultakin yö jää selkäni taakse

En jaksa katsoa
Kauneutta
Lasin läpi ikuisesti
Hiipien kuljen ikkunalle
Avaan ja haistelen ilmaa

Minä nousen lumiselle katolle varoen

Talvi on taivuttanut
Puiden latvat
hitaaseen tanssiin
Ja minun huuleni
yhtyvät valssiin
Hiljaa laulaen