sunnuntai 1. marraskuuta 2009

Keskellä viikkoa yhtä kaukana viikonlopusta kuin toisestakin

Keskiviikko
na.
Selkä käy kipeäksi
taivas on harmaa.

Joinain iltoina
pää selässä kiroilen itseäni
ja menen nukkumaan kaikki tekemättömätkin asiat
tekemättöminä

Ja kasvatan suustani puun.
Puun, herra isä.
Olenko edes
olemassa.

Ei kommentteja: