maanantai 20. huhtikuuta 2009

Eilen

Olin suihkussa
pesin kasvojani
kädet
valo pimeä
valo hämärä

Avasin silmäni
kun vesi oli
valunut pois.

Käsi tuntemattomasta
ilmaantui
vetääkseen minutkin
olemattomaksi
Katsoin sitä vittuuntuneena
ja se imeytyi seinään.

Samoin haihtuvat aikanaan
minun ruumiini
sisäelimeni
aivoni

Otan kiinni hiuksistani
ja annan pääni retkottaa takana
jotta hetken ajan tuntuisi
Kuin joku tuntematon
kantaisi ajatuksiani,

Päätin, että yksinäisyys on
hyvä
seuralainen.

Vesi huuhtoo ajan pois
Väsyneistä raajoistani.

2 kommenttia:

Milanoes kirjoitti...

Käsi tuntemattomasta
ilmaantui
vetääkseen minutkin
olemattomaksi
Katsoin sitä vittuuntuneena
ja se imeytyi seinään.

Tykkäsin tuosta kohdasta erittäin paljon

Susa kirjoitti...

Kiitos :)